Työnantaja – tarjoa työntekjöillesi hedelmä päivässä

Työnantaja – tarjoa työntekijöillesi hedelmä päivässä

Ystäväni hampaat kärsivät taannoin siitä, että työpaikan kahvihuoneessa oli tarjolla työnantajan hankkimia keksejä. Helposti saatavilla olevia keksejä meni kahvin kanssa jokunen, eikä purukalusto sitä kestänyt. Samaan aikaan toisen työntekijän painokäyrä kääntyi nousuun, osin keksien syömisen takia. Kun työnantaja päätti, että keksejä ei enää työnantajan laskuun osteta, kukaan ei niitä kauan kaivannut. Tämä on yksinkertainen, mutta loistava esimerkki siitä, miten helposti työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä terveyteen.

Parhaat muutokset työyhteisöissäkin ovat usein pieniä arkisia valintoja ja tekoja: tarjotaanko kokouksissa pullaa ja vai hedelmiä, onko välipala-automaateissa suolapähkinöiden asemesta maustamattomia pähkinöitä, onko tarjolla raikasta vettä, tuetaanko ruokailua henkilöstöravintolassa, ja millä kriteereillä henkilöstöravintola on valittu. Sähköpostiin räpsähtävät muistutukset taukojumpasta, intrassa olevat kehotukset välttää tänään hissin käyttöä tai ajatuksia herättävät videonpätkät voivat osaltaan edistää liikkumista tai terveyttä edistäviä ravitsemusvalintoja. Osa työntekijöistä ehkä hyötyy järeämmistä ohjelmista kuten liikunta- ja painonhallintaryhmiin osallistumisesta. Niihin mukaan meneminen on usein helpompaa tutulla porukalla työpäivän aikana tai sen päätteeksi. Kun hyvät valinnat tehdään helpoksi toteuttaa, niihin tartutaan useammin.

Joku tietysti miettii, miksi työnantajan pitäisi kiinnostua siitä, miten työntekijät syövät tai liikkuvat töissä tai kotona. Työnantajaa motivoi tieto siitä, että työpaikalla tapahtuvalla ohjauksella on osoitettu olevan yhteys mm. sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja myös työn tuottavuuteen. Yksilöinä meitä kiinnostaa oma terveys, jota voimme vaalia osaltamme syömällä hyvin sekä liikkumalla ja nukkumalla riittävästi. Työaikana omaksutuilla teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvointiimme. Katso lisää vinkkejä henkilöstön hyvinvoinnin aktivointiin www.virettäfirmaan.fi.

 

Marja Vanhala

laillistettu ravitsemusterapeutti, FT

Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin

Julkaistu Kaleva Muutos Nyt -blogissa 21.2.2017


Mistä kipinä työhön?

mista_miten-kipinaa-tyohon

”Työ muuttuu meistä riippuen ja riippumatta – osa muutoksista on mieluisia ja osa ei. Minkä varaan silloin rakennamme työmotivaatiomme, mihin suuntaamme voimavaramme ja miten ratkaisemme tilanteet omalta ja työn osalta?” toteaa toimialajohtaja Anu Vuolukka Kuntoutuspalvelut Sähäkkä Oy:sta kannustaessaan työyhteisöään yhteiseen Virettä firmaan – hankkeen sparraamaan kehittämisiltapäivään. Lue yritystarina toteutuneesta työyhteisövalmennuksesta tästä


Työhyvinvointikakku valmistetaan ja nautitaan yhdessä

tyopaja3

Mitä tapahtuu, kun kymmenen hoiva-alan yrittäjää laitetaan päiväksi samaan tilaan pohtimaan työhyvinvointiasioita? Höystetään ajatuksia vielä elintarviketeollisuuden yrityksen Maustaja Oy:n henkilöstöpäällikön Jari Partasen virkistävällä esityksellä: Hyvinvoinnin johtamisen suunnittelu ja käytäntöön vieminen. Valtavasta määrästä ideoita, toimenpiteistä ja toimivista käytänteistä muodostuu työhyvinvoinnin kakku. Koska kakun resepti ei ole salainen tai tuotesuojattu eikä vaadi Michelin-kokin taitoja, voimme julkaista muutamia työhyvinvointikakun ainesosia tässä:

Ainesosat ja valmistus

  1. Johdon sitoutuminen työhyvinvointikakun valmistukseen on välttämätöntä. Jos johto ei ole sitoutunut työhyvinvoinnin kehittämiseen pitkäjänteisesti ja systemaattisesti, työhyvinvoinnista tulee vain sarja temppuja, jotka eivät johda mihinkään.
  2. Tiedottaminen yrityksen asioista ja tilanteesta on yrityksen johdon vastuulla. Tiedon saaminen vähentää huhuja, lisää luottamusta ja sitoutumista yrityksen tulevaisuuden rakentamiseen. Tieto vaikuttaa myös suoraan talouteen: kun työntekijät tietävät, miten yrityksellä menee, he voivat myös itse aktivoitua pohtimaan toimenpiteitä talouden kohentamiseksi.  Mihin meillä on varaa? – keskustelu avaa ymmärrystä muutostarpeisiin yritystoiminnan näkökulmasta.
  3.  Joustamista tarvitaan puolin ja toisin. Osa-aikatyön mahdollistaminen, opintovapaan saaminen tai vaikkapa palkattoman vapaapäivän järjestyminen lomamatkaa varten voi estää työntekijän jäämisen sairauslomalle. Työyhteisö voi joustaa myös toisin päin: akuutissa tilanteessa työntekijät keksivät ratkaisuja, joilla työvoimavajetta paikataan väliaikaisesti.
  4. Henkilöstön koulutus hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Suunniteltaessa osaamisen kehittämistä on tärkeää miettiä lähteekö työntekijöiden osaamistarve yrityksen visiosta vai työntekijöiden osaamisesta? Työn kehittäminen ja kouluttautuminen varmistavat työntekijän osaamisen tason nyt ja tulevaisuudessa olipa työpaikka sitten toivon mukaan nykyisessä ympäristössä tai sitten jossain muualla.
  5. Osa koulutusjärjestelmää on systemaattinen perehdyttäminen. Perehdyttämisen tavoitteena on, että yrityksen arvot, toimintatavat ja pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa.
  6. Positiivisen palautteen merkitystä ei kannata vähätellä. Palautteen saamisesta kannattaa keskustella työyhteisönä: mistä ja miten kukin palautetta toivoisi saavan? Joskus voisi olla vaikka positiivisten asioiden palavereita ja pätevässä työnohjauksessa myös hyvät asiat osataan nostaa esille ainaisten ongelmien ratkomisen sijaan. Tulospalkkiojärjestelmä voi kannustaa jokaista varmistamaan työn sujumisen ja haluttuun tulokseen pääsemisen.
  7.  Jotkut kakun aineosat voivat olla niin itsestään selviä, että niitä ei edes huomata. Jossakin työyhteisöissä se voi olla lämmityspistokkeiden järjestäminen, toisessa kahvien tarjoaminen työntekijöille. Näitä pieniä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita voi joskus tuoda näkyväksi.

Erilaisilla mittareilla arvioidaan, onko kakun resepti toimiva. Jos huomataan sairauspoissaolojen tai työtapaturmien määrän lisääntyvän, työilmapiirin olevan huono tai tiedonpuutteesta valitetaan alituisesti, päästään pohtimaan mitä pitäisi vielä tehdä tai mitä teemme jatkossa toisin. Ja kun mittarit tuottavat tietoa onnistumisista, kuten työntekijöiden hyvinvoinnista tai terveys % noususta, voidaan todeta että onnistuttiin ja tarkastella miten onnistuneeseen reseptiin päästiin.

Nauttiminen

Oleellista on, että kakku nautitaan yhdessä. Yrittäjä hyötyy, kun työntekijät ovat motivoituneita ja jaksavia, vaihtuvuus ja poissaolot vähenevät. Työhyvinvointi vähentää myös yrityksen kustannuksia, jolloin viivan alle voi jäädä enemmän. Työntekijää motivoi työviihtyvyyden paraneminen. Kun jaksaa töissä, energiaa riittää myös vapaa-ajalle.

Yrittäjän on tärkeää huolehtia siitä, että myös hän saa maistella säännöllisesti oman palasensa kakkua. Yrittäjän vastuu on usein mittava ja varsinkin pienemmissä yrityksissä, kun yrittäjä tekee myös perustyötä, voi työnteko herkästi lipsahtaa myös vapaa-ajan puolelle. Tällaisessa tilanteessa yrittäjän tukena on onneksi osaava henkilökunta, jolle työtä voi jakaa jos uskaltaa. Kukapa kykenisi olemaan samanaikaisesti mm. asiakaspalvelija, kävelevä lakikirja, työehtosopimus, sparraaja ja ostaja?

Oikean kakkureseptin löytyminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja asiat eivät tapahdu hetkessä. Yrityksessä on monenlaisia persoonia ja vaikka kakkua tuunataan monenlaisilla mauilla, voi olla että osa ei siitä innostu ja epäilee sen makua. Tässä tilanteessa olennaista on säännönmukaisuus ja systemaattisuus reseptin kehitykseen, johon johdon pitää sitoutua 100 %. Jatkuvan kehittämisen malli yrityksessä vaatii osallistavaa ja kokeilevaa toimintakulttuuria, mutta myös jämäkkää seurantaa ja arviointia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tunnettava vaikuttamisen mahdollisuus omassa työssään, jotta työn mielekkyys säilyy.

Lisää kakun ainesosia ja mausteita kokoamme yhdessä yrittäjien kanssa hankkeen www-sivulle: http://virettafirmaan.fi/tyokykyjohtamisen-kartoitus-suunnitelma/

Marja Vanhala
Jaana Ukonaho
Virettä firmaan –hanke
(Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia
ja tuottavuutta hoiva-alan pk-yrityksiin)
ODL Liikuntaklinikka