Hanke päättyy – entä sitten?

Vanhan vitsin mukaan projektin vaiheet ovat 1) valtava innostus, 2) yleinen sekaannus ja hämminki, 3) järkiintyminen, 4) syyllisten etsintä, 5) syyttömien rankaiseminen, 6) projektiin osallistumattomien palkitseminen. Kun hankerahoitus päättyy, toiminta päättyy joko seinään tai hiipuu pikkuhiljaa. Onko tämä väistämätöntä? Millainen on hyvä hanke, ja miten hankkeessa saatuja tuloksia voisi hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeenkin? Esimerkkinä olkoon tässä Virettä firmaan –hanke, jossa tavoitteena oli vahvistaa hoiva-alan yrittäjien osaamisen johtamista ja työkykyjohtamista.

Valtaisan innostuksen lisäksi hankkeen alkuvaiheessa tarvittaneen ripaus realismia ja tosiasioiden tunnustamista. Hankkeemme ei pelasta työyhteisöjen kaikkia ongelmia – sen tärkeimpiä tehtäviä on kehittää ja testata uusia toimintatapoja muutamassa yrityksessä, koota hyvät käytännöt ja jalkauttaa ne muihin yrityksiin ja muille toimialoille.

Yleinen sekaannus ja hämminki ovat varmasti läsnä, kun projektisuunnitelmaa aletaan toteuttaa. Mitähän tässä onkaan ollut ajatus tehdä?  Hankesuunnitelman laatijan, projektipäällikön ja -ryhmän, ohjausryhmän ja rahoittajan näkemykset voivat vaihdella. Huolellinen suunnittelu ja yritysten yksilöllinen eteneminen olivat Virettä firmaan –hankkeen kaikissa vaiheissa toiminnan pohjana. Tarkoituksena oli, että kukin osallistuva yritys etenee omaan tahtiinsa ja omien, yhdessä todettujen tarpeidensa mukaisesti. Tämä lähestymistapa aiheutti aluksi päänvaivaa niin yrittäjille kuin meille projektityöntekijöille. Miten sanoittaa hankkeen tavoitteet osallistuville yrityksille, kun emme vielä itsekään projektin alkaessa tienneet, mitä kaikkea meillä on tavoitteena saada aikaan? Luotimme siihen, että kartoitusvaihe on kattava ja tuottaa askelmerkit valmennusvaiheeseen ja niin myös kävi.

Järkiintymisvaihetta voisi kutsua myös tasaiseksi toimintavaiheeksi. Systemaattinen toimiminen Virettä firmaan -hankkeessa tarkoitti valmennusvaihetta, jossa edettiin kunkin yrityksen oman kehittämissuunnitelman suuntaisesti. Yrityksissä mm. luotiin uusia toimintamalleja, otettiin käyttöön uusia työkaluja, vahvistettiin osaamista ja yhteisöllisyyttä työpajoissa, ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Kartoitus- ja valmennusvaiheen tuotoksia on koottu työhyvinvoinnin johtamisen taloon; ”Vireään firmaan”, joka jäsentää hankkeen sisällön.

Syyllisiä aletaan etsiä siinä vaiheessa, kun hanke ei etenekään toivotusti. Miksi kohderyhmään kuuluvat yksi toisensa jälkeen katoavat? Miksi työstettävä materiaali valmistuu liian hitaasti? Mitä tehdään, kun hanketyöntekijä jää lakisääteiselle vapaalle ja uutta osaavaa ei saada tilalle. Toimialan rakennemuutokset veivät meiltä hankkeen aikana useita yrityksiä yrityskauppojen kautta ja projektihenkilöstöäkin vaihtui projektin aikana, mutta meillä oli onni saada mukaan projektin kuluessa muutama uusi yritys ja hanketyöntekijöiksi asiantuntijoita, jotka kykenivät hyppäämään liikkuvaan junaan ja hoitamaan osuutensa mallikkaasti.

Virettä firmaan –hanke päättyy elokuussa. Hankkeen tuotokset jäävät elämään ja leviävät toivottavasti laajempaankin käyttöön. Tiedotteiden ja seminaarien avulla on pyritty saamaan näkyvyyttä ja tuotokset on koottu sähköisessä muodossa kaikkien saataville virettäfirmaan.fi –sivuille.

Hankkeen työntekijät voivat hyvällä mielellä päättää hankkeen: on tehty, on saatu aikaan, on opittu, ajatuksia ja työvälineitä jää elämään.  Kiitos kuuluu meille, teille yrityksen johdolle ja työntekijöille, rahoittajalle ja ohjausryhmän jäsenille, jotka kaikki omalla panoksellanne edesautoitte kehitystyötä. Olkoon tämä alku seuraavalle kehitysvaiheelle yritysten työelämän laadun kehittämisessä!

Virettä firmaan –hankkeen tiimi, ODL Liikuntaklinikka
Sari Heinikoski, Leena Keränen, Jaana Ukonaho, Marja Vanhala

 

Kirjoitus on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa 9.6.2017

 

Hanke päättyy – entä sitten?

 


Virettä firmaan -seminaarin materiaalit

Löydät 31.5.2017 järjestetyn Virettä firmaan -seminaarin luentomateriaalit täältä


Yritystarina: Työpajatyöskentelyllä oma työ näkyväksi ja haltuun

mimmin_terapia_yritystarina

Kokoonnuimme hyisenä toukokuun päivänä Mimmin terapian väen kanssa Hietasaaressa viehättävässä huvilamiljöössä. Tavoitteena oli 2 tunnin aikana katsoa omaa työtä toimintaterapeuttina ulkopäin ja löytää keskeiset työtehtävät, työtehtävien tavoitteet ja niille mittarit ja ottaa vielä kantaa vaadittavaan osaamiseen. Työskentelyn ohjeena käytimme soveltuvin osin hankkeessa tuotettua osaamiskartoituksen työpajan esitettä. Työpajan aikataulu ja tavoitteet olivat tiukat, mutta työpajalle tyypillisesti aikataulu oli ohjeellinen ja sitä muutimme työn kuluessa. Lue yritystarina tästä

 


Työhyvinvointia johtamalla vireyttä firmaan

Hyvästä johtamisesta, osaavasta henkilöstöstä ja yrittäjän ja työntekijöiden henkilökohtaisesta hyvinvoinnista muodostuu vireä firma, jossa työt sujuvat ja henkilöstö voi hyvin. ODL Liikuntaklinikan Virettä firmaan –hankkeessa on kehitetty yhdessä hoiva-alan yrittäjien kanssa työhyvinvoinnin johtamisen malli sekä vahvistettu yrittäjien työkykyjohtamista. Hankkeen päätösseminaarissa hankkeeseen osallistuneet yrittäjät kertovat kokemuksiaan ja kehitystarinoitaan työhyvinvoinnin johtamisesta ja sen vaikutuksesta yrityksen kehitykseen.

Virettä firmaan – hankkeen päätösseminaari on avoin yrittäjille, asiantuntijoille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja se pidetään keskiviikkona 31.5.2017 klo 13.45-16.30 osoitteessa Albertinkatu 16, ODL Hyvinvointikeskus, Wegelius-Sali, 0. krs, OULU.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: http://virettafirmaan.fi/wp-content/uploads/odl_virettafirmaan-seminaarikutsu_2605.pdf

 

Lisätietoja:

Jaana Ukonaho, jaana.ukonaho@odl.fi, puh. 050 312 5755

 

 


Virettä firmaan -seminaari 31.5.2017

Tervetuloa Virettä firmaan -seminaariin keskiviikkona 31.5.2017 klo 13.45-16.30 Ouluun! Seminaarissa kuulemme hankkeen antia yrittäjien kertomana: kehitystarinoita ja kokemuksia siitä, miten työhyvinvointia johtamalla voidaan vaikuttaa yrityksen kehitykseen. Tutustu tästä seminaarikutsuun ja ilmoittaudu mukaan

 

ohjelma


Kunnon testaaminen paransi lihasvoimaa hoiva-alan työntekijöillä ja yrittäjillä

Kunnon testaaminen ja kevyt ohjaus paransivat lihasvoimaa, todettiin Virettä firmaan –hankkeen yhteydessä tehdyissä Energiatesteissä. Energiatestissä arvioidaan mm. lihasvoimaa, aerobista kuntoa, verenpainetta, painoa sekä elintapoja. Testeihin osallistui yhteensä 129 hoiva-alalla työskentelevää työntekijä ja yrittäjää, joista 48 osallistujan kunto testattiin toisen kerran noin puolen vuoden kuluttua. Osallistuneista oli miehiä 11 ja naisia 37. Osallistujia kehotettiin ensimmäisen testin perusteella muuttamaan elintapojaan, ja heille annettiin nettilinkkejä, joista hakea tietoa.

Lihasvoimaa sekä liikkuvuutta osoittavat mittarit olivat parantuneet toisessa testissä, mutta aerobisessa kunnossa ei tapahtunut muutosta. Myöskään tutkittavien paino tai vyötärönympärys eivät muuttuneet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kunnon mittaaminen sinänsä sekä kevyt ohjeistus elintapojen muuttamiseksi parantaa erityisesti lihasvoimaa.

Huono fyysinen kunto voi lisätä sairauspoissaoloja ja heikentää työssä jaksamista. Erityisesti hoiva-alalla lihasvoiman merkitys voi olla tärkeä. Työyhteisöissä tulisi nykyistä enemmän kannustaa työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan. Kunnon testaaminen on tässä yksi väline.

 

Lisätietoja:

Jaakko Tornberg, jaakko.tornberg@odl.fi, puh. 050 312 5760

Marja Vanhala, marja.vanhala@odl.fi, puh. 050 312 5752


Työnantaja – tarjoa työntekjöillesi hedelmä päivässä

Työnantaja – tarjoa työntekijöillesi hedelmä päivässä

Ystäväni hampaat kärsivät taannoin siitä, että työpaikan kahvihuoneessa oli tarjolla työnantajan hankkimia keksejä. Helposti saatavilla olevia keksejä meni kahvin kanssa jokunen, eikä purukalusto sitä kestänyt. Samaan aikaan toisen työntekijän painokäyrä kääntyi nousuun, osin keksien syömisen takia. Kun työnantaja päätti, että keksejä ei enää työnantajan laskuun osteta, kukaan ei niitä kauan kaivannut. Tämä on yksinkertainen, mutta loistava esimerkki siitä, miten helposti työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä terveyteen.

Parhaat muutokset työyhteisöissäkin ovat usein pieniä arkisia valintoja ja tekoja: tarjotaanko kokouksissa pullaa ja vai hedelmiä, onko välipala-automaateissa suolapähkinöiden asemesta maustamattomia pähkinöitä, onko tarjolla raikasta vettä, tuetaanko ruokailua henkilöstöravintolassa, ja millä kriteereillä henkilöstöravintola on valittu. Sähköpostiin räpsähtävät muistutukset taukojumpasta, intrassa olevat kehotukset välttää tänään hissin käyttöä tai ajatuksia herättävät videonpätkät voivat osaltaan edistää liikkumista tai terveyttä edistäviä ravitsemusvalintoja. Osa työntekijöistä ehkä hyötyy järeämmistä ohjelmista kuten liikunta- ja painonhallintaryhmiin osallistumisesta. Niihin mukaan meneminen on usein helpompaa tutulla porukalla työpäivän aikana tai sen päätteeksi. Kun hyvät valinnat tehdään helpoksi toteuttaa, niihin tartutaan useammin.

Joku tietysti miettii, miksi työnantajan pitäisi kiinnostua siitä, miten työntekijät syövät tai liikkuvat töissä tai kotona. Työnantajaa motivoi tieto siitä, että työpaikalla tapahtuvalla ohjauksella on osoitettu olevan yhteys mm. sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja myös työn tuottavuuteen. Yksilöinä meitä kiinnostaa oma terveys, jota voimme vaalia osaltamme syömällä hyvin sekä liikkumalla ja nukkumalla riittävästi. Työaikana omaksutuilla teoilla voi olla suuri merkitys hyvinvointiimme. Katso lisää vinkkejä henkilöstön hyvinvoinnin aktivointiin www.virettäfirmaan.fi.

 

Marja Vanhala

laillistettu ravitsemusterapeutti, FT

Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin

Julkaistu Kaleva Muutos Nyt -blogissa 21.2.2017


Mistä kipinä työhön?

mista_miten-kipinaa-tyohon

”Työ muuttuu meistä riippuen ja riippumatta – osa muutoksista on mieluisia ja osa ei. Minkä varaan silloin rakennamme työmotivaatiomme, mihin suuntaamme voimavaramme ja miten ratkaisemme tilanteet omalta ja työn osalta?” toteaa toimialajohtaja Anu Vuolukka Kuntoutuspalvelut Sähäkkä Oy:sta kannustaessaan työyhteisöään yhteiseen Virettä firmaan – hankkeen sparraamaan kehittämisiltapäivään. Lue yritystarina toteutuneesta työyhteisövalmennuksesta tästä


Työhyvinvointikakku valmistetaan ja nautitaan yhdessä

tyopaja3

Mitä tapahtuu, kun kymmenen hoiva-alan yrittäjää laitetaan päiväksi samaan tilaan pohtimaan työhyvinvointiasioita? Höystetään ajatuksia vielä elintarviketeollisuuden yrityksen Maustaja Oy:n henkilöstöpäällikön Jari Partasen virkistävällä esityksellä: Hyvinvoinnin johtamisen suunnittelu ja käytäntöön vieminen. Valtavasta määrästä ideoita, toimenpiteistä ja toimivista käytänteistä muodostuu työhyvinvoinnin kakku. Koska kakun resepti ei ole salainen tai tuotesuojattu eikä vaadi Michelin-kokin taitoja, voimme julkaista muutamia työhyvinvointikakun ainesosia tässä:

Ainesosat ja valmistus

  1. Johdon sitoutuminen työhyvinvointikakun valmistukseen on välttämätöntä. Jos johto ei ole sitoutunut työhyvinvoinnin kehittämiseen pitkäjänteisesti ja systemaattisesti, työhyvinvoinnista tulee vain sarja temppuja, jotka eivät johda mihinkään.
  2. Tiedottaminen yrityksen asioista ja tilanteesta on yrityksen johdon vastuulla. Tiedon saaminen vähentää huhuja, lisää luottamusta ja sitoutumista yrityksen tulevaisuuden rakentamiseen. Tieto vaikuttaa myös suoraan talouteen: kun työntekijät tietävät, miten yrityksellä menee, he voivat myös itse aktivoitua pohtimaan toimenpiteitä talouden kohentamiseksi.  Mihin meillä on varaa? – keskustelu avaa ymmärrystä muutostarpeisiin yritystoiminnan näkökulmasta.
  3.  Joustamista tarvitaan puolin ja toisin. Osa-aikatyön mahdollistaminen, opintovapaan saaminen tai vaikkapa palkattoman vapaapäivän järjestyminen lomamatkaa varten voi estää työntekijän jäämisen sairauslomalle. Työyhteisö voi joustaa myös toisin päin: akuutissa tilanteessa työntekijät keksivät ratkaisuja, joilla työvoimavajetta paikataan väliaikaisesti.
  4. Henkilöstön koulutus hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Suunniteltaessa osaamisen kehittämistä on tärkeää miettiä lähteekö työntekijöiden osaamistarve yrityksen visiosta vai työntekijöiden osaamisesta? Työn kehittäminen ja kouluttautuminen varmistavat työntekijän osaamisen tason nyt ja tulevaisuudessa olipa työpaikka sitten toivon mukaan nykyisessä ympäristössä tai sitten jossain muualla.
  5. Osa koulutusjärjestelmää on systemaattinen perehdyttäminen. Perehdyttämisen tavoitteena on, että yrityksen arvot, toimintatavat ja pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa.
  6. Positiivisen palautteen merkitystä ei kannata vähätellä. Palautteen saamisesta kannattaa keskustella työyhteisönä: mistä ja miten kukin palautetta toivoisi saavan? Joskus voisi olla vaikka positiivisten asioiden palavereita ja pätevässä työnohjauksessa myös hyvät asiat osataan nostaa esille ainaisten ongelmien ratkomisen sijaan. Tulospalkkiojärjestelmä voi kannustaa jokaista varmistamaan työn sujumisen ja haluttuun tulokseen pääsemisen.
  7.  Jotkut kakun aineosat voivat olla niin itsestään selviä, että niitä ei edes huomata. Jossakin työyhteisöissä se voi olla lämmityspistokkeiden järjestäminen, toisessa kahvien tarjoaminen työntekijöille. Näitä pieniä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita voi joskus tuoda näkyväksi.

Erilaisilla mittareilla arvioidaan, onko kakun resepti toimiva. Jos huomataan sairauspoissaolojen tai työtapaturmien määrän lisääntyvän, työilmapiirin olevan huono tai tiedonpuutteesta valitetaan alituisesti, päästään pohtimaan mitä pitäisi vielä tehdä tai mitä teemme jatkossa toisin. Ja kun mittarit tuottavat tietoa onnistumisista, kuten työntekijöiden hyvinvoinnista tai terveys % noususta, voidaan todeta että onnistuttiin ja tarkastella miten onnistuneeseen reseptiin päästiin.

Nauttiminen

Oleellista on, että kakku nautitaan yhdessä. Yrittäjä hyötyy, kun työntekijät ovat motivoituneita ja jaksavia, vaihtuvuus ja poissaolot vähenevät. Työhyvinvointi vähentää myös yrityksen kustannuksia, jolloin viivan alle voi jäädä enemmän. Työntekijää motivoi työviihtyvyyden paraneminen. Kun jaksaa töissä, energiaa riittää myös vapaa-ajalle.

Yrittäjän on tärkeää huolehtia siitä, että myös hän saa maistella säännöllisesti oman palasensa kakkua. Yrittäjän vastuu on usein mittava ja varsinkin pienemmissä yrityksissä, kun yrittäjä tekee myös perustyötä, voi työnteko herkästi lipsahtaa myös vapaa-ajan puolelle. Tällaisessa tilanteessa yrittäjän tukena on onneksi osaava henkilökunta, jolle työtä voi jakaa jos uskaltaa. Kukapa kykenisi olemaan samanaikaisesti mm. asiakaspalvelija, kävelevä lakikirja, työehtosopimus, sparraaja ja ostaja?

Oikean kakkureseptin löytyminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja asiat eivät tapahdu hetkessä. Yrityksessä on monenlaisia persoonia ja vaikka kakkua tuunataan monenlaisilla mauilla, voi olla että osa ei siitä innostu ja epäilee sen makua. Tässä tilanteessa olennaista on säännönmukaisuus ja systemaattisuus reseptin kehitykseen, johon johdon pitää sitoutua 100 %. Jatkuvan kehittämisen malli yrityksessä vaatii osallistavaa ja kokeilevaa toimintakulttuuria, mutta myös jämäkkää seurantaa ja arviointia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tunnettava vaikuttamisen mahdollisuus omassa työssään, jotta työn mielekkyys säilyy.

Lisää kakun ainesosia ja mausteita kokoamme yhdessä yrittäjien kanssa hankkeen www-sivulle: http://virettafirmaan.fi/tyokykyjohtamisen-kartoitus-suunnitelma/

Marja Vanhala
Jaana Ukonaho
Virettä firmaan –hanke
(Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia
ja tuottavuutta hoiva-alan pk-yrityksiin)
ODL Liikuntaklinikka


Työpahoinvoinnista kohti työhyvinvointia

 

6094ter300ppi_jaana

Kiirettä töissä, alitajunnasta pulpahtelee tekemättömien töiden lista aamuyöstä. Siviilielämä kuormittaa tai askarruttaa ajatuksissa. Ehkä pelko työn loppumisesta kummittelee mielessä. Koko ajan vaaditaan (kuka vaatii – minä itsekö?) enemmän ja parempaa. Terveydentila huolettaa. Pitäisi huolehtia itsestä, mutta ei jaksa eikä ole aikaa.

Tähänkö on tyytyminen? Eläkettä odotellessa? Vai olisiko ratkaisu työpaikan- tai ammatinvaihto, vuorotteluvapaa, avioero tai kuntosalikortin hankkiminen? Vai riittäisikö tässäkin ne pienet askeleet kohti parempaa arkea ja työnhallintaa?

Huolenaiheiden tunnistaminen ja kirjaaminen paperille voi selkeyttää omia ajatuksia. Kissan nostaminen pöydälle esimiehen kanssa: en ennätä, en osaa, en jaksa, en haluakaan. Tarvitsen enemmän aikaa, koulutusta, vaihtelevampia työtehtäviä, vähemmän tai enemmän vastuuta. Otetaan työterveyshuolto mukaan keskusteluun ja etsitään yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Kaikilla osapuolilla on vain voitettavaa; jos työstä saadaan mielekkäämpää, sitä jaksetaan tehdä pidempään ja terveempänä. Lisää vinkkejä palautumiseen löydät www.virettafirmaan.fi -sivustolta.

Työpahoinvoinnin aiheuttamat kustannukset ovat kuuma puheenaihe juuri nyt. Pahoinvointiin on syytä puuttua, eikä ensisijaisesti siksi, että se aiheuttaa työnantajalle rahanmenoa, vaan siksi, että ihmisen hyvä olo on arvo sinänsä. Työntekijän hyvinvointi edistää monen hyvää: hyötyjiä ovat läheiset, työkaverit, esimies ja työnantaja. Ja lopulta myös kansantalous.

 

Jaana Ukonaho
projektipäällikkö
ODL, Virettä firmaan – hanke

Kirjoitus julkaistiin Kalevan Muutos nyt -blogissa 19.12.2016.