Hanke päättyy – entä sitten?

Vanhan vitsin mukaan projektin vaiheet ovat 1) valtava innostus, 2) yleinen sekaannus ja hämminki, 3) järkiintyminen, 4) syyllisten etsintä, 5) syyttömien rankaiseminen, 6) projektiin osallistumattomien palkitseminen. Kun hankerahoitus päättyy, toiminta päättyy joko seinään tai hiipuu pikkuhiljaa. Onko tämä väistämätöntä? Millainen on hyvä hanke, ja miten hankkeessa saatuja tuloksia voisi hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeenkin? Esimerkkinä olkoon tässä Virettä firmaan –hanke, jossa tavoitteena oli vahvistaa hoiva-alan yrittäjien osaamisen johtamista ja työkykyjohtamista.

Valtaisan innostuksen lisäksi hankkeen alkuvaiheessa tarvittaneen ripaus realismia ja tosiasioiden tunnustamista. Hankkeemme ei pelasta työyhteisöjen kaikkia ongelmia – sen tärkeimpiä tehtäviä on kehittää ja testata uusia toimintatapoja muutamassa yrityksessä, koota hyvät käytännöt ja jalkauttaa ne muihin yrityksiin ja muille toimialoille.

Yleinen sekaannus ja hämminki ovat varmasti läsnä, kun projektisuunnitelmaa aletaan toteuttaa. Mitähän tässä onkaan ollut ajatus tehdä?  Hankesuunnitelman laatijan, projektipäällikön ja -ryhmän, ohjausryhmän ja rahoittajan näkemykset voivat vaihdella. Huolellinen suunnittelu ja yritysten yksilöllinen eteneminen olivat Virettä firmaan –hankkeen kaikissa vaiheissa toiminnan pohjana. Tarkoituksena oli, että kukin osallistuva yritys etenee omaan tahtiinsa ja omien, yhdessä todettujen tarpeidensa mukaisesti. Tämä lähestymistapa aiheutti aluksi päänvaivaa niin yrittäjille kuin meille projektityöntekijöille. Miten sanoittaa hankkeen tavoitteet osallistuville yrityksille, kun emme vielä itsekään projektin alkaessa tienneet, mitä kaikkea meillä on tavoitteena saada aikaan? Luotimme siihen, että kartoitusvaihe on kattava ja tuottaa askelmerkit valmennusvaiheeseen ja niin myös kävi.

Järkiintymisvaihetta voisi kutsua myös tasaiseksi toimintavaiheeksi. Systemaattinen toimiminen Virettä firmaan -hankkeessa tarkoitti valmennusvaihetta, jossa edettiin kunkin yrityksen oman kehittämissuunnitelman suuntaisesti. Yrityksissä mm. luotiin uusia toimintamalleja, otettiin käyttöön uusia työkaluja, vahvistettiin osaamista ja yhteisöllisyyttä työpajoissa, ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Kartoitus- ja valmennusvaiheen tuotoksia on koottu työhyvinvoinnin johtamisen taloon; ”Vireään firmaan”, joka jäsentää hankkeen sisällön.

Syyllisiä aletaan etsiä siinä vaiheessa, kun hanke ei etenekään toivotusti. Miksi kohderyhmään kuuluvat yksi toisensa jälkeen katoavat? Miksi työstettävä materiaali valmistuu liian hitaasti? Mitä tehdään, kun hanketyöntekijä jää lakisääteiselle vapaalle ja uutta osaavaa ei saada tilalle. Toimialan rakennemuutokset veivät meiltä hankkeen aikana useita yrityksiä yrityskauppojen kautta ja projektihenkilöstöäkin vaihtui projektin aikana, mutta meillä oli onni saada mukaan projektin kuluessa muutama uusi yritys ja hanketyöntekijöiksi asiantuntijoita, jotka kykenivät hyppäämään liikkuvaan junaan ja hoitamaan osuutensa mallikkaasti.

Virettä firmaan –hanke päättyy elokuussa. Hankkeen tuotokset jäävät elämään ja leviävät toivottavasti laajempaankin käyttöön. Tiedotteiden ja seminaarien avulla on pyritty saamaan näkyvyyttä ja tuotokset on koottu sähköisessä muodossa kaikkien saataville virettäfirmaan.fi –sivuille.

Hankkeen työntekijät voivat hyvällä mielellä päättää hankkeen: on tehty, on saatu aikaan, on opittu, ajatuksia ja työvälineitä jää elämään.  Kiitos kuuluu meille, teille yrityksen johdolle ja työntekijöille, rahoittajalle ja ohjausryhmän jäsenille, jotka kaikki omalla panoksellanne edesautoitte kehitystyötä. Olkoon tämä alku seuraavalle kehitysvaiheelle yritysten työelämän laadun kehittämisessä!

Virettä firmaan –hankkeen tiimi, ODL Liikuntaklinikka
Sari Heinikoski, Leena Keränen, Jaana Ukonaho, Marja Vanhala

 

Kirjoitus on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa 9.6.2017

 

Hanke päättyy – entä sitten?

 

Kommentoi