Univajeen vaikutukset

Useimmilla aikuisilla unen tarve on 7-9 tuntia vuorokaudessa. Unen aikana elimistö korjaa valvomisen aiheuttamia rasituksia.

Lyhytaikainen unettomuus vaikuttaa aivoihin: aivojen energiavarastot jäävät täyttymättä, mikä aiheuttaa välitöntä väsymystä, ärtyneisyyttä sekä heikentää tarkkaavaisuutta ja mielialaa.

Pitkittyessään univaje vaikuttaa terveyteen ja sairastumisriskiin. Univaje vaikuttaa mm. insuliinin, stressihormonien ja ruokahalua s vaikuttavien hormonien erittymiseen. Nämä yhdessä lisäävät mm. aikuistyypin diabeteksen sekä vyötärölihavuuden riskiä.

Univaje heikentää myös elimistön puolustuskykyä, mikä voi lisätä sairastumisriskiä moniin sairauksiin. On myös viitteitä siitä, että univaje aiheuttaisi tulehdusmuutoksia elimistössä, mikä voi lisätä mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Vähäinen nukkuminen voi johtua monista eri syistä. Stressi heikentää unen laatua. Toisaalta myös liian virikkeetön ympäristö sekä vähäinen fyysinen tai henkinen rasitus voivat vaikeuttaa nukahtamista. Keski-iässä nukahtaminen voi kestää pidempään ja uni muuttua kevyemmäksi ja syvän unen osuus vähentyä. Erityisesti aamuyöstä uni voi iän myötä muuttua pinnalliseksi. Naisilla hormonaalisen toiminnan hiipuminen (vaihdevuodet) vaikuttavat uneen. Uneen vaikuttavat myös mm. valon määrä sekä vuorotyö, nukkumisympäristö sekä fyysinen terveys. Myös ravinnolla ja piristeillä (erityisesti kofeiini) on vaikutusta uneen.

Ihmisen sisäiselle kellolle valon ja pimeyden vuorottelu on tärkeää. Ihminen on herkimmillään valolle aamun tunteina. Silloin auringonpaiste tai kirkas valo kohottavat vireystasoa. Osa ihmisistä on luonnostaan aamu- tai iltaihmisiä. Aamuvirkkujen aivotoiminta on parhaimmillaan klo 6-10/11, iltavirkkujen klo klo 8-13.