Työhyvinvoinnin johtaminen – mitä se on?

Leena Keränen_pieni

Mitä enemmän yrityksessä on ihmisiä, jotka kokevat työnteon innostavaksi, mielekkääksi ja sujuvaksi ja työ tehdään hyvällä yhteistyöllä ja johtamisella, sitä laadukkaampaan ja parempaan tulokseen yritys pääsee.

Onko työhyvinvoinnin johtaminen jotakin uutta ja erilaista? Ei uutta eikä erilaista – sillä hyvällä johtamisella taataan sujuva arki ja ihmisen kokoinen työ, jonka yhtenä tärkeänä tuloksena syntyy työhyvinvointa. On uutta ja erilaista – sillä hyvinvointia tulee ylläpitää, kehittää ja seurata yhtä määrätietoisesti, johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa. Ja tässä mielessä työhyvinvointia tulee ja pitääkin johtaa.

Tuoreen Työterveyslaitoksen (2015) tutkimuksen mukaan pienissä yrityksissä työhyvinvoinnin tilanne on oletettua parempi, mutta voimavaroja ja osaamista työhyvinvoinnin johdonmukaiseen ja määrätietoiseen kehittämiseen kaivataan. Samoin kaivataan työhyvinvointia tukevien toimintamallien mukauttamista  juuri pienyritysten toimintaan sopiviksi.

Työhyvinvoinnin johtamisen kartoitus

Työhyvinvoinnin johtamisen kartoitus on ensimmäinen askel työkykyriskien haltuunotossa. Kartoituksessa selvitetään yrityksen työhyvinvoinnin johtamisen nykykäytännöt, vahvuudet ja kehittämisenpaikat. Tunnistetaan työhyvinvointiin (työkykyyn) kohdistuvat riskit ja niiden minimointi. Kartoituksen perusteella rakennetaan tilannekuva ja työhyvinvointisuunnitelma osaksi strategista suunnittelua. Siinä määritellään työhyvinvointitoiminnan painopisteet ja toimenpiteet, asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määritellään  raportointi ja mittarit.

Hoiva 2015 -hanke – näin toteutimme kartoituksen

Hoiva 2015 -hankkeessa olemme rakentaneet Työhyvinvoinnin johtamisen ja osaamisen tilannekuvan kaikissa 19 hankkeessa mukana olevassa yrityksessä. Tilannekuvan rakentaminen edellytti sekä työhyvinvoinninjohtamisen kartoittamista että osaamisen kartoittamista.

Työhyvinvoinnin johtamisen kartoitus käynnistyi nykytilanteen selvityksellä. Se sisälsi yritysjohdon ja henkilöstön haastattelun (otanta henkilöstöstä) sekä työkykyjohtamisen verkkokyselyn (yritysten halukkuuden mukaisesti). Haastattelu ja kyselyaineiston lisäksi analysoimme työhyvinvointiin liittyvät raportit ja tilastot sekä muut oleelliset dokumentit. Analyysin perusteella rakensimme yrityskohtaisen tilannekuvan, jossa nostimme esille hyvin toimivat käytännöt ja kehittämisen paikat. Alustava tilannekuva käsiteltiin yhdessä johdon kanssa, jonka jälkeen se saatettiin lopulliseen muotoonsa. Tilannekuvan hyödyntäen yrityksen johto lähti rakentamaan työhyvinvointisuunnitelmaa, jonka täsmentäminen ja käytäntöön vieminen toteutuu Hoiva 2015 -hankkeen valmennusvaiheessa.

Kartoitusten perusteella hankkeeseen osallistuvilla yrityksillä kaikilla löytyi sekä työhyvinvointia tukevia käytäntöjä ja toimintamalleja että selkeitä kehittämisen paikkoja. Kaikki yritykset olivat tunnistaneet henkilöstön työhyvinvoinnin yrityksen toiminnan voimavarana ja siihen oli panostettu ja siihen haluttiin panostaa. Joskin yhteistä oli myös se, että työhyvinvointi toiminta ei ollut suunnitelmallista eikä sen tuloksia seurattu. Voidaankin todeta, että panostuksia ja toimenpiteitä oli, mutta niitä ei oltu koottu yhteen. Suunnitelmallisuuden aste tietenkin vaihtelee yrityksen koon ja kehitysvaiheen mukaisesti. Pienissä yrityksissä näytti olevan riittävää perusasioiden kunnossapitäminen (oma toiminta ja sujuva työ, työsuojelu- ja työterveystyö), kun taas isommissa yrityksissä haettiin strategista työhyvinvoinnin suunnittelua ja johtamista.

Kartoituksen perusteella näyttää siltä, että voimavaroja ja osaamista työhyvinvoinnin johdonmukaiseen ja määrätietoiseen kehittämiseen kaivattiin lisää. Samoin työhyvinvointia tukevien toimintamallien mukauttaminen on keskeistä juuri pienyritysten toimintaan sopiviksi. Näiden asioiden parissa jatkamme sekä yrityskohtaista että yritysten yhteistä työskentelyä valmennusvaiheessa.

Oulun Diakonissalaitos toteuttaa Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin – hankkeen vuosina 2015–2017. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan Hoiva-alan pk-yritykset (pl. päivähoito). Hankkeen tavoitteena on lisätä yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia ja sitä kautta edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa muutoksessa. Hankkeessa vahvistetaan yrittäjien osaamisen johtamista ja työkykyjohtamista ja kehitetään arkijohtamiseen sovellettavissa oleva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös muilla toimialoilla. Hanke edistää myös yrittäjien välistä vertaisoppimista ja verkostoitumista. Hanke on saanut ESR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –Suomen rakennerahasto –ohjelmasta.

Lisätiedot:

Leena Keränen
Yrittäjä- ja työyhteisövalmennus, Hoiva2015 -hanke
leena.keranen@odl.fi

Kommentoi